Omenapuussa on pari kukkaa. Ihanaa! Kuvat ajalta jolloin kamerassa vielä oli akkua...
Tämä on vielä ihan pieni, parimetrinen taimi. Ystävä toi meille viime kesänä varttamansa perheomenapuun, siinä on kolmea eri lajiketta. Olli toki kertoi mitä lajikkeita, mutta enhän minä niitä muista. Mutta omenoita kuitenkin. Olen kuullut, että joku olisi varttanut menestyksekkäästi jopa päärynää omppupuuhun. Hurjaa.
Tämä on meidän ainoa hedelmäpuu, ja ensimmäinen istuttamamme puu ylipäätään. Sen kasvua ja vointia seurataan nyt yhtä huolekkaana kuin aikoinaan kärhöjä. Kitken puun juurelta huollellisesti rikkakasvit ja juttelen sille mukavia aina ohikulkiessani. Olen suunitellut istuttavani sen juurelle jotain matalaa kukkaa, mutta vielä en tiedä mitä. Helmililjat olisivat ihania, kevään ensimmäisiä kukkioita, mutta nehän ovat sinisiä. Valkoisina eivät oikein näytä minusta miltään. Ehkä krookuksia (näissä myös väri tökkii), tai sitten ihan tulppaaneja. Niin, tai jotain kesällä kukkivaa perennaa, en tiedä miksi ensimmäisenä mietin keväällä kukkivia sipulikukkia. Nooh, tässä on kesä aikaa pohtia vaihtoehtoja.
Viime syksynä puusta taisi tulla kolme omenaa. Tänä vuonna odotukset ovat korkealla, sato voi jopa tuplaantua! Niistähän saisi jo pienen piirakan leivottua, nam.
Ystävien pihalla on paljon vanhoja omenapuita, joista viikonloppuna oli varissut jo aika paljon kukkien terälehtiä maahan. Tuli mieleen Astrid Lindgrenin lastenkirja Se pikkuinen Lotta, jonka kauniissa kuvissa puutarhoissa sataa omenankukkalunta. Oli niin kaunista ja idyllistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti