Renki ja assari

Nyt on kuulkaas puuhailtu koko perheen voimin. On tyhjennetty komposti, on leikattu syreenivanhuksesta lahot pois, on ruoputettu perennapenkkejä ja pensaiden alusia. Meillä kävi jopa kaupunkilainen kesärenki helatorstaina. Hänellä on tapana kerran-pari vuodessa hurauttaa meille moottoripyörällään, riipaista paita pois ja käsiään hieroskellen kysyä innoissaan mitä tehdään tällä kertaa.

Tänä vuonna miehet saivat kantaa terassikalusteet kellarista ja pestä ne huolellisesti sillä aikaa kun emäntä keskittyi perennojen siirtelyyn, kasvulaatikoiden ruoppaamiseen ja ihan vain auringossa lekotteluun. Siihen minulla oli mainio assari, musta Raimo-kissamme. Raimo pötkötteli raukeana auringon lämmittämällä puutarhapöydällä ja täytti täydellisesti puutarhakissan roolinsa.

Istuskelin ja muistelin minkä näköistä pihassa on sitten kun kukat avautuvat ja kaikki kasvaa. Haaveissani näin jo myös uusia istutuksia, jotka toisivat pihaan sitä aina vain kaivattua puutarhamaisuutta. Nyt pihalla on vielä aika tyhjää ja väritöntä, mutta tässä ihanassa lämmössä uskallan jo odottaa lehtien ja kukkien räjähtävän pian näkyviin.

Torstaina aukesivatkin ihkaensimmäiset tulppaanit ja muutama sähäkän pinkki sammalleimu sakokaivon ympärillä.

Tenniskentän verkkoaidan päällä harmaanruskeana rötköttävä kärhöryteikkö näytti niin epäilyttävältä, että kesärenki epäili sitä kuolleeksi. Tänään, lauantaina, yläreuna on jo aivan vihreä, lehdet ovat purskahtaneet esiin pikavauhtia. Kevät, ihana kevät!

Pienet tassut puutarhassa

Meillä on perheessä kaksi kissaa, jotka ovat tähän asti viettäneet laiskanpulskeaa sisäkissän elämää. Eilen nämä rakkaat pääsivät vihdoinkin ulos seikkailemaan. Nyt oli kaikki valmista tähän suureen muutokseen: oli rokotukset ja leikkaamiset kunnossa, oli harjoiteltu ulkoilua valjaissa ja säikytelty autolla jotta osaisivat pelätä ja kiertää ne tulevaisuusessa kaukaa. Ja sitten se kaikista vaikein, se isoin kynnys minkä takia meidän mussukat eivät ole aikaisemmin päässeet pihalle, eli meidän ihmisten huoli että kisuille sattuisi jotain. Mieheni olisi halunnut pitää kissat sisällä turvassa ja lapset ovat itkeneet jo muutamatkin itkut murehtiessaan mitä kaikkea kamalaa kissoille voi sattua. Siispä minulle, joka olen aivan yhtä huolissani, jää epäkiitollinen rooli olla se joka tokaisee kerta kerran jälkeen reippaasti mutta hieman viileästi että kyllä kaikki hyvin mene.

Voi, sitä nyt toivotaan! Sinne ne kisulit lähtivät, suureen maailmaan. Oman pihan rajat eivät taida riittää, reviiriä on levitettävä ja suunnattava viiksikarvat kohti kissamaisia seikkailuja. On tutustuttava kaikkiin naapuruston kissoihin ja löydettävä mielenkiinoisimmat polut aluskasvillisuuden seasta.
Muun perheen on nyt vain seurattava vieressä sydän hieman syrjällään tätä tutustumista ja opittava elämään tämän pienen, kalvavan huolen kanssa. Ja oppiihan sitä, sen olen huomannut pienten koululaisten äitinä, kun olen sopeutunut siihenkin että lapset kulkevat itsenäisesti koulumatkat mutkaisen kylätien onnettoman kapealla pientareella.

Toisaalta, huolta tasapainottaa hauskuus seurata kissojen riemua uusien asioiden edessä. Kisut ovat parin päivän aikana jo ottaneet pihaa haltuun kiitettävästi. On kiivetty puihin, on jääty klassisesti naukumaan hädissään "en osaa tulla täätä alas apua!" kunnes suurten maanittelujen jälkeen tultu alas oksalta oksalle hyvin epäsulavasti mahalleen mätkähdellen. Terassi on todettu mukavan lämpimäksi torkkupaikaksi ja kesäkurpitsojen kasvulaatikko mainioksi näköalapaikaksi asettua seuraamaan lasten trampoliinitouhuja. Perhosia ja muurahaisia jahdataan villisti ja heinänkorsia natustellaan silmät nautinnollisesti viiruina. Urheat tulokkaat ovat jopa ottaneet kontaktia naapurin koiranpentuun ja jo ainakin kahteen lähitalon kissaan.

Olen pariinkin otteeseen pysähtynyt kesken touhujeni katselemaan pihalla juoksevaa/hyppivää/kävelevää/patsastelevaa kissaa ja huomannut ajattelevani, että nyt pihani on täydellinen. Siellä on ollut kissan kokoinen aukko, mutta nyt palaset ovat loksahtaneet vaimeasti naksahtaen paikoilleen. Pihapiirissä tassutteleva kissa on ihana näky!

PS: Koirista kertovia kylttejä on paljon erilaisia: pelottamaan, varoittamaan tai huvittamaan tarkoitettuja. Mutta mistä saisi kyltin, jossa kerrottaisiin tämän pihan olevan kissan valtakunta?