Ihana jälleennäkeminen

Olimme miehen kanssa pienellä lomasella. Se oli ihanaa, mutta kotiintulo oli myös. Lapset kiehnäsivät kehräämässä sylissä ensimmäisen illan, seuraavana päivänä oli mukava herätä omasta vuoteesta ja aloittaa aamu tiluksien tarkistuskierroksella. Vettähän oli satanut kiitettävästi, joten kotimiesten ei ollut tarvinnut hoitaa kuin terassin kesäkukkien kastelu.

Kasvulaatikoissa oli huomattavissa valtavia harppauksia (ihan niin kuin lapsetkin vaikuttivat kasvaneen hurmuisesti parissa päivässä!):

Härkäpavussa kukat muuttumassa pieniksi paloiksi

Ainakin 5 mansikan raakiletta bongattu. Voi olla, että joudumme kuitenkin turvautumaan tänäkin kesänä vielä ostomansikoihin pakastettavaksi.

Herneen versot ovat kauniita!

Tukikepit ovat jotain rimojen jämiä ja taitavat jäädä kohta lyhyiksi. Enää niitä on myöhäistä vaihtaa, joten joudumme elämään näiden kanssa, toivottavasti herneet eivät närkästy liikaa.

Keräkaali ei näytä ollenkaan kerältä?!?

Olisko kuitenkin mennyt sekaisin eri kaalilajit kylvössä?

Yllärisekoituspussimme, eli papuset, vaikuttavat olevan matalaa pensaspapua. Tai sitten ne ovat kitukasvuisia salkopapuja. Toivottavasti ei kuitenkaan.

 Lehtikaalina istutettu kaali. Neljästä yksi jätti kasvamatta, kolme muuta puskevat kyllä lehtiä.

Maa-artisokat ovat selvinneet muutosta  (tai "selvinneet") ja vaikuttavat elinvoimaisilta.

Herahtaa jo vesi kielelle ajatellessani ihanan kermaista maa-artisokkakeittoa, jota näistä saa syksyllä.

Kesäkurpitsat kukkivat.

Viime viikolla näkyvillä oli vain yksi kukka ja ehdin jo murehtia ettei satoa ehkä ehditä saamaan, mutta nyt vaikuttaa siltä että sitä tullaan saamaan runsain mitoin.