Koko kukintakauden harmitti ja ärsyttii niin paljon katsella kukkia jotka eivät olleet ihan sitä mitä piti, että tämä patalaiska puutarhuri ryhtyi noinkin hölmöön urakkaan. Oli nimittäin aikamoinen. Varsinkin, kun "kukkapenkki" ei ollut mikään kunnon penkki rajatulla alueella. Onneksi kasvit ja kesäiset kitkemiset olivat pehmentäneet ja möyhentäneet maata. Oli kohtalaisen helppoa käännellä maata ja nyppiä rikkaruohot pois. Hankalampaa oli löytää kaikki (?) sipulit epämääräiseltä alueelta pionin ympäriltä. Pesuvadillinen löytyi, tiedä sitten paljonko jäi maahan. En sentään siiviöinyt multaa, kunhan vain haroin lapiolla, istutuslapiolla ja käsin. Melkein kaikki olivat tuottaneet jo sivusipuleitakin. Ensi vuonna saadaan niistä entistäkin runsaampi kukkaloisto. Kivaa!
Istutin uudet sipulit ja rajasin penkin vanhoilla tiiliskivillä - vihdoinkin. Siitä tuli aika hieno, vaikka itse sanonkin.
Niin, ja ne vanhat. Niiden loppusijoituskohde on vielä päättämättä. Luultavasti osa omenapuun ympärille, osalle pitää keksia jokin muu paikka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti