(Kissantassujen täplittämää ikkunaa en kommentoi eikä kukaan huomaa!)
Olen niin ylpeä tästä porukastani. Osan olen saanut talvehtimaan hengissä jo kaksi talvea. Olen laputtanut huolellisesti kesän 2011 ja 2012 kukat jotta tiedän kuka kukin on. Ensimmäisen talvehdittamisyrityksen jäljiltä selvisi kevääseen puolet, tänä vuonna vain yksi kolmestatoista oli kuivunut eikä näytä edelleenkään mitään elonmerkkejä. Selviytyjien joukossa on myös pari viime keväänä leikkaamaani pistokasta. Tunnen itseni varsinaiseksi pelakuumummoksi.
Haluaisin jatkossakin osata erottaa mitä "sukupolvea" mikin kukka on, mutta taitaa mennä liian vaikeaksi. Millä ihmeellä merkkaisin nämä kun istutan ne ulkoruukkuihin. Ja sekin mietityttää, että miten muistan minkä värisiä mikin on. Entä mitä jos vahingossa laitan samaan ruukkuun pinkkiä ja mummon alushousunväristä (se vahinko-ostos viime kesältä) kukkaa. Kääk. First wold problems, onneksi ei siis isompia tällä kertaa.
Oih, Pelakuita!! Minä niin toivon, että saisin ensi kesän pelargoniat talvehtimaan. En ole tässä vielä onnistunut. Saan tädiltäni "prinsessa Lilianin" pelakuun taimia ja ne TÄYTYISI saada selviämään hengissä...Täytynee kysellä vinkit ;-)!!!
VastaaPoistaMeillä on "puolilämmin" varastohuone, jossa pelargoniat oli talvilomalla ikkunan edessä. Taisin kastella niitä kaksi kertaa koko talven aikana, silloinkin niukan laisesti. Edellisenä talvena taisivat olla hieman lämpimämmässä, oliskohan siinä ollut selitys suurempiin tappioihin, tiedä häntä.
VastaaPoistaToivottavasti saat minnis talvehtimaan sun "prinsessat" :)No mutta nyt on onneksi ensin edessä ihana kesä niistä nautiskellen.