torstai 9. lokakuuta 2014

Mitäs me kesällä vol.2


Edellisen postauksen epäonnistumisten luettelon jälkeen pitää todeta positiivisesti, että kyllä meidän minikokoiset marjapensaat (viinimarja, karviainen ja vadelma) tuottivat marjoja ihan kiitettävästi. Ainakin linnut kiittivät, kun en raskinut niitä lintuverkkoja virittää, vaan söimme suoraan puskista kilpaa lintujen kanssa. Kaikki saivat nauttia, hyvä niin.
Heinäkuun helteillä meidän pihalla urakoitiin hikisen projektin kimpussa. Takapihan lauta-aita oli huonossa hapessa, joten se purettiin elementteihinsä, pestiin, ja maalattiin uudelleen. Tukipuut valettiin uusiin anturoihin, sillä aita heilui saatuaan osumaa joka vuotisesta lumiauran kasaamasta lumimäärästä.

Käytimme häpeämättömästi nyreää lapsityövoimaa hyväksemme, sillä maalauhommaa riitti aikuisillekin useaksi päiväksi.

Yhdestä pihan nurkasta löytyi hauska "muinaisjäänne": esikoisen lyijykynällä lauta-aitaan piirtämä tikku-ukko.

Ei koko kesä kuitenkaan pelkkää työleiriä ollut. Pihalla myös rentouduttiin
ja uitiin paljon.

Terassin portaiden kaiteet odotuttavat edelleen itsään, mutta panostimme muulla tavoin terassin viihtyvyyteen. Uusimme terassin tuolien kangaspäälliset! Aikaisemmin meillä oli mukavat, mutta ah! niin ysärillä, kukertavan kirjavalla kankaalla verhoillut tuolit. Nyt niissä on tyylikkään hiilenharmaat verhoilut - ja ennen kaikkea materiaali on likaa hylkivää ja kosteutta kestävää kangasta, joten hometta ei tarvitse enää pelätä.

Kas, kuopus otti selfien kun vanhukset ahertavat yötä myöten verhoilun kimpussa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti