Äitienpäivän ohjelmassamme oli vain leppoisaa kotoilua ja pihahommia koko jengillä.
Lapset siis kitkivät oma-aloitteisesti kasvulaatikoita, mies nakersi siellä täällä tekemättömiä pihahommia ja minä suoritin kevätkylvöt.
Laitoin multiin:
kahta erilaista kesäkurpitsaa (Diamant ja Partenon)
isoja "halloweenkurpitsoita" (Tom Fox)
silpoydinhernettä ( Kelvedon Wonder)
taitepapua (Maxi)
ruusupapua (Hestia)
ja lapsen omia auringonkukkia
Kas noin, olen sentään jotain oppinut. Kirjoitan ylös, mitä olen kylvänyt. JA merkkasin tuollaisiin puutikkuihin missä kukin asustelee.
Lisäksi istuttelin ensimmäiset kesäkukat. Ja mitäs mitäs, sinisiä
orvokkeja? Juu. Tykkään hirveästi orvokeista, mutta kun niitä ei saa
vaaleanpunaisena. Onhan niitä nykyään jotain vähän sinnepäin
väriristeytyksiä, mutta ei ne minusta ole kauniita. Sinisiä ja valkoisia
sitten. Mutta ehdottomasti tuota vaaleansinistä, ei sitä violettia, varsinkaan jos siinä on keltainen keskus, hyh.
Ja nyt kun sain nuo sini-valko-harmaat istutukset tehtyä, niin
nepäs näyttääkin näteiltä. Ehkä tänä vuonna voisin tehdä enemmänkin tätä
väriä? Varsinkin nuo hopean ja harmaan värit hivelee tällä hetkellä
silmää. Joskus aikaisemmin olen inhonnut hopealehteä (kuului samaan
ällötysten kastsiin samettikukan kanssa), mutta nyt se tuntuu (muuhun
kuin samettikukkaan yhdistettynä) kovinkin tyylikkäältä lisukkeelta
kesäkukkaistutuksessa. Näin se mieli muuttuu.
Hopealehden lisäksi tekisi mieli lisää tuota pelakuun viereen laittamaani hopeaputousta ja viime kesän uutta tuttavaa hopeahärkkiä. Oliivipuu, josta olen haaveillu jo kauan, sekinhän on vähän sellainen harmaa. Ja siniharmaata lavantelia, sitä haluan ehdottomasti!
No mutta, onneksi tässä on vielä aikaa kypsytellä näitä kesäkukkahaaveita. Nyt nautin näistä mitä jo on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti